Vuoden 2020 ensimmäinen vaikuttajatapaaminen oli opetusministeriössä 22.1. ministeri Li Anderssonin luona.
Kuten muutkin Marinin hallituksen ministerit, Andersson kertoi olevansa tyytyväinen hallitusohjelmaan, jossa koulutuksen ja sivistyksen asema on nostettu tärkeämmäksi kuin aiemmissa hallituksissa.
Ministeri Anderssonin toimialueen kolme painopistettä ovat väestön koulutus- ja osaamistason nostaminen kaikilla koulutusasteilla, koulutuksen kautta saavutettava yhteiskunnallinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen.
Tiiviissä tunnin tapaamisessa kaikkein eniten keskustelua syntyi väestön koulutustason merkityksestä.
Ministeri ihmetteli, miksei tämä asia ole noussut juurikaan esille mediassa.
-Tutkimusten mukaan 1970-luvulla syntyneet jäävät koulutetuimmaksi ikäluokaksi, hän totesi. – Sen jälkeen heikosti pärjäävien osuus on kasvanut ja yhä suurempi määrä nuoria, erityisesti poikia, jää kokonaan ilman mitään tutkintoa.
Koulutustason laskuun vaikuttavia tekijöitä ovat hänen mukaansa mm. hidas siirtyminen toisen asteen koulutuksesta kolmannelle asteelle sekä se, ettei nuorten aikuisten korkeakoulutettujen määrä ole kuin hieman yli 40%.
-Pitäisi päästä 50%:iin, jolloin alettaisiin päästä ei nyt OECD:n kärkeen, mutta kärkikastiin kuitenkin, totesi Andersson. – Eikä siitä ole kauan, kun tässä maassa pelättiin, että ylikoulutamme nuoria maistereiksi.
Jotta koulutustasoa päästää nostamaan, on opiskeluvalmiuksien oltava kunnossa.
-Olemme käynnistäneet ”Oikeus oppia” -hankkeen, jolla kehitetään sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen laatua.
Lukutaidon merkityksestä ehdimme myös keskustella. Ministeri kertoi valtion erityisavustuksesta, jota kunnat saatoivat hakea loppusyksystä lukemisen kulttuuria ja lukutaitoa vahvistaviin toimenpiteisiin.
Erityisavustuksen määrä oli 4 milj.euroa, mutta hakemuksia tuli määräaikaan mennessä yli 20 milj.euron edestä. On siis sekä tarvetta että halua lukutaidon vahvistamiseen.
Ministeri iloitsi myös kymmenkunnan lukemista edistävän järjestön kehittämästä ”Syyslomasta lukuloma”.
-Yhtä tärkeää on tietysti digitaitojen oppiminen, joka Suomessa viedään läpi koko koulutuspolun. Joissain maissa se on oma oppiaineensa.
Korkea koulutustaso edellyttää myös hyvin koulutettuja opettajia.
-Hakijamäärät opettajakoulutukseen ovat olleet toistaiseksi hyviä, mutta on voitava varmistaa, että niin on myös jatkossa, tähdensi ministeri Andersson. – Valitettavasti varhaiskasvatuksen puolella koulutukseen ei olla saatu riittävästi opiskelijoita.
Lasten ja nuorten hyvinvointi on yksi hallituksen painopistealueista.
-Oppilashuollolla on tärkeä tehtävä kouluissa. Hyviä tuloksia on saatu, kun mukaan on otettu nuorisotyöntekijöitä ja psykiatriaisia sairaanhoitajia. Pystytään puuttumaan asioihin ajoissa.
Naistoimittajilla ja ministeri Anderssonilla olisi riittänyt keskusteltavaa toiseksikin tunniksi, mutta ministeri joutui kiirehtimään seuraavaan tilaisuuteen.
Saimme sekä hyviä jutunaiheita että paljon pohdiskeltavaa.
Teksti ja kuvat: Riitta Närhi