Journalisti on Suomen Journalistiliiton jäsenlehti, joka ilmestyy kolmen viikon välein. Nyt on menossa sen 94. vuosikerta. Ensi vuonna Journalisti uudistuu, kun syksyn aikana lehteä ja verkkosivuja uudistetaan uuden päätoimittajan, Maria Petterssonin johdolla.
Journalistin päätoimittajan paikkaa haki kevättalvella 27 henkilöä. Huhtikuussa, kun Journalistiliiton hallituksen valinta julkaistiin, liiton puheenjohtaja Hanne Aho kertoi, että tehtävään haettiin laajasti viestintää hallitsevaa ja ymmärtävää rautaista journalismin osaajaa.
Sellaisen lehti sai Maria Petterssonista, 33-vuotiaasta Ylioppilaslehden ja City-lehden ex-päätoimittajasta, toimittaja-tuottajasta, joka on toiminut niin printtimediassa kuin sähköisissä viestimissä, mm. Yle Puheella oman nimikko-ohjelman vetäjänä.
Journalistin päätoimittajaksi hän tuli Brysselistä, jossa hän toimi 2,5 vuotta europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin avustajana.
-Ensimmäisenä työpäivänä Journalistiliitossa pääsin oikolukemaan painoon menevää lehteä. Se tuntui aivan ihanalta, huokasi Pettersson. – Tajusin, että olin kaivannut kirjoittamisen ja lehdentekemisen pariin.
Päätoimittajuuden ohella Pettersson johtaa Journalistiliiton viestintäyksikköä ja on liiton johtoryhmän jäsen.
Maria Pettersson otti Naistoimittajat ry:n jäseniä vastaan tiistaina 28.8., kun oli ehtinyt olla päätoimittajana kaksi kuukautta.
Liiton noin 15 000 jäsentä työskentelevät printtimedian, radion, television, kustannusalan, viestintäyhtiöiden sekä yritysten ja muiden yhteisöjen viestinnän palveluksessa. Valtaosa jäsenistä on ollut työsuhteessa, mutta mediakentän murroksen myötä pätkätyöläisten ja freelancereiden osuus on kasvussa.
-Journalistin lukijoista suurin osa on tätä jäsenkuntamme, joka maksaa lehden ja jolle tämä palvelu suunnataan, totesi Pettersson.
-Ammattilaisten lehdessä käytetään helposti kieltä, jonka vain se piiri hallitsee, mutta Journalistissa on hyvä käydä myös yleistä mediakeskustelua, joka kiinnostaa suurta yleisöä, sanoi Pettersson.
Maria Petterssonin käden jälki näkyy selvemmin Journalistissa ensi vuonna, kun toimitus suunnittelee tänä syksynä lehden ja verkkosivujen uudistusta hänen johdollaan.
– En yritä tunkea Journalistia uutisten suuntaan Ei siitä ole uutiskoneeksi jo ilmestymisfrekvenssinkin vuoksi. Mutta koko ajan mediamaailmassa tapahtuu asioita, joita on pakko kommentoida, joihin on reagoitava, jotka eivät odota, sanoi Pettersson.
Millaista sisältöä tuore päätoimittaja sitten lehdessä haluaa nähdä?
-Henkilöjuttuja, joissa esitellään jäsenkuntaamme. Ilmiöitä, numeroiden murskaamista, isoja kaaria, vaikeita asioita, rakenteisiin pureutumista.
-Maailmalta löytyy aiheita uudesta journalistisesta tutkimuksesta, samoin uusista tekemisen tavoista, totesi Pettersson. – Niitä on hyvä esitellä meillä, kuten myös yliopistoissamme tehtyjä tutkimuksia.
Tasa-arvokysymykset ovat olleet tapetilla mediassa. Helsingin Sanomat sen aloitti maaliskuussa lupaamalla lisätä sisällössään naisista kertovien uutisten määrää. Tavoitteena on fifty-fifty, mutta siihen on vielä matkaa. HS:n esimerkkiä ovat seuranneet lukuisat muutkin julkaisut.
Maria Petterssonille tasa-arvo, muukin kuin miesten ja naisten välinen, on tärkeää.
-Seuraamme tarkkaan, että käsittelemme tasapuolisesti paitsi sukupuolten, myös jäsenkuntaan kuuluvien eri ammattiryhmien asioita. Pääkaupunkikeskeisyyteenkin saattaa helposti syyllistyä.
-Mielestäni on aika alkeellista laskea, kuinka paljon on naisia ja kuinka paljon miehiä missäkin yhteydessä.
Jotkut lehdet käyttävät tähän tasa-arvobottia, ruotsalaista algoritmia, joka etsii jutuista paitsi miesten ja naisten nimiä myös muita sukupuolisidonnaisia ilmaisuja.
-Laskin itse yhdestä Journalistista miesten ja naisten määrän eri jutuissa ja yhteyksissä. Se vei kahdeksan minuuttia. Tilastointia ja seurantaa on hyvä tehdä, mutta syvemmälle on päästävä, totesi Maria Pettersson.
Teksti ja kuva RIITTA NÄRHI