Naisjärjestön Keskusliitto julkaisi 25.2.2023 selvityksen ”Afganistanin naisten ääni”, jossa afganistanilaiset naisvaikuttajat kertovat, kuinka Suomen 20 vuotta kestänyt kehitysyhteistyö ja kriisinhallinta onnistuivat. Selvityksessä myös pohditaan, mitä Suomi voi tehdä sikäläisten ihmisten hyväksi Talibanin hallitessa Afganistania.
Kun sotaa käydään Euroopassa Venäjän hyökättyä Ukrainaan, niin kansalaisten kuin mediankin huomio on siirtynyt pois Afganistanista, jossa Taliban nousi takaisin valtaan elokuussa 2021. Sen jälkeen naisten ja tyttöjen elintila on kavennettu olemattomiin, ja heiltä on kielletty koulutus. Myös ihmisoikeustilanne on pahentunut. Luonnonkatastrofit, lähes olematon terveydenhuoltojärjestelmä, korona ja pula ruoasta ovat heikentäneet humanitaarista tilannetta.
Tasa-arvon edistäminen sekä naisten ja tyttöjen aseman vahvistaminen olivat päätavoitteita Suomelle, kun se käynnisti vuonna 2002 kehitysyhteistyön ja siviilikriisinhallinnan osana kansainvälistä koalitiota Afganistanissa. Kahdenkymmenen vuoden ajan Suomi käytti noin 430 miljoonaa euroa tähän työhön.
Suomi oli rahoittamassa naisten ja tyttöjen lisääntymisterveyttä edistäviä toimia sekä maan kansallista Naiset, rauha ja turvallisuus 132 -ohjelmaa. Suomi oli kouluttamassa yhdessä EU:n kanssa naispoliiseja ja -syyttäjiä. Naistoimittajat ry koulutti vuodesta 2009 lähtien yhdeksän vuoden ajan reilut 500 naistoimittajaa Ulkoministeriön tuen turvin.
Nyt naislääkärit eivät saa työskennellä ja heistä iso osa onkin paennut ulkomaille, 1325-ohjelma on kuopattu ja Suomen kouluttamat naispoliisit ja -toimittajat ovat hengenvaarassa.
Afganistanin naisten ääni selvityksen on tuottanut Naisjärjestöjen Keskusliitto, NJKL, ja sen on kirjoittanut toimittaja ja tietokirjailija Katri Merikallio avustajanaan Shakiba Adil. Selvityksen on rahoittanut Ulkoministeriö.
Selvitystä varten on haastateltu 46 henkilöä, joista 30 on afgaaninaisia, loput sekä suomalaisia että kansainvälisiä asiantuntijoita. Haastateltujen joukossa on poliiseja, poliitikkoja, toimittajia, lääkäreitä ja naisaktivisteja.
NJKL:n selvitystä varten haastatellut afgaaninaiset vetosivatkin suomalaisiin, ettemme unohtaisi afganistanilaisia.
Voit lukea selvityksen klikkaamalla tätä linkkiä