Afganistan-hanke valloitti keväällä 2016 tv-studion

Kevään 2016 koulutukseen Kabulissa osallistui yhteensä 31 naistoimittajaa, joukossa oli myös muutama journalismin opiskelija Kabulin yliopistolta. Paikallinen naistoimittajien järjestö AWJU (Afghan Women Journalist Union) oli kutsunut tälle kurssille osallistujia myös maakunnista. Paikalla oli kymmenkunta naistoimittajaa Mazar-i-Sharifin, Heratin, Kunduzin ja Jalalabadin kaupungeista sekä pienemmiltä paikkakunnilta Parwanin, Paktian, Faryabin, Nanganharin ja Badakshanin maakunnista. Kouluttajina olivat tällä kertaa Marika Kataja-Lian sekä allekirjoittanut ja tulkkina Shakiba Adil.

Kurssin avajaisissa oli mukana Suomen Afganistanin-suurlähettiläs Anne Meskanen ja pitkin 7-päiväistä kurssia paikalla vieraili myös afganistanilaisten naisjärjestöjen edustajia, muun muassa Samira Hamidi puhumassa turvallisuudesta työssä – mikä onkin naistoimittajille hyvin keskeinen kysymys – lisäksi hän puhui siitä, mitä tarvitaan johtajuuteen.

Kurssin keskeisin anti liittyi tällä kertaa työskentelyyn tv-studiossa. Jo aivan kurssin alussa kaikki saivat kirjallisesti kertoa omista ammatillisista vahvuuksistaan ja kiinnostuksen kohteistaan. Näiden pohjalta kurssilaiset jaettiin työpareiksi ja ryhmiksi, jotka saivat studiotyöskentelyä edeltävänä päivänä valmistautua haastatteluihin ja keskusteluihin kameroiden edessä.

Haastatteluja tehtiin muun muassa taloudesta ja lasten kasvatuksesta, ja keskusteluja käytiin median tilasta ja eri maakuntien kulttuurien erityispiirteistä; suuren paneelikeskustelun aiheena oli puolestaan turvallisuuskysymykset ja erityisesti naisten ongelmat. Osa porukasta oli ilmoittanut kiinnostuksensa teknisiin kysymyksiin ja he olivat mukana kuvaamassa, huolehtimassa äänestä ja suoraan televisiolähetykseen kuuluvasta monikameraohjauksesta.

Meillä oli käytettävissä moderni televisiostudio Jawan TV:n tiloissa, ja kolme kameramiestä, valomies, äänimies ja teknikko auttoivat pikkuohjelmien toteutuksessa. Päivä oli menestys. Nautimme kaikki siitä, että eteen tulevat haasteet ja ongelmat olivat konkreettisia ja usein myös hauskoja. Jo paikan päällä annettiin palautetta niin sisällöstä, teknisestä suorituksesta kuin esiintymisestä kameroiden edessä. Seuraavana päivänä katseltiin vielä osia haastatteluista ja jatkettiin palautekeskusteluja.

Iso osa porukasta veti myös omia 15–30-minuutin pituisia oppitunteja kollegoilleen. Aihepiirit kattoivat kuvajournalismin, käsikirjoittamisen, tutkivan journalismin, esiintymisen ja tv-studion tekniikan.

Maakunnista tulleet toimittajanaiset esittivät pienimuotoisten seminaarien ja työpajojen toteuttamista maakunnissa. Vuosien kurssitus alkaa kantaa hedelmää ja Learning Together -kurssituksiin osallistuneet toimittajanaiset alkavat vetää itse koulutuksia. Jo kesällä on tarkoitus toteuttaa puhtaasti afgaanivoimin kahden päivän seminaareja maakunnissa.

Kirsi Mattila